angus and julia stone - yellow brick road
lost memories served with a cup of hot coffee,
Kahvila Runo, Tampere, February 27th.
Hiljalleen rauhoitumme kumpikin pöydän äärelle.
"Hänelle kahvi, voisitko puolestaan suositella minulle jotain hyvää vihreää teetä?"
Silloinkin, kun elämämme vetävät eri suuntiin, nidomme ne uudestaan täällä yhteen. Luemme ääneen ikkunalaudalla lojuneen runokirjan sivulta 48;
"kellot pysähtyvät, rakkaani, odotan sinua edelleen!".
Tarkastelemme kevään tuloa turvallisesti neljän seinän sisää, kädessämme kuppi höyryävän kuumaa, joka toisinaan levittää lämpöään sydämeen saakka.
Sisään astuu mies, lukee aamun lehdet, hakee vielä kolmannen kupin.
Valo laskeutuu korkeista ikkunoista ja valaisee vanhan puisen pöydän.
Tässä on juuri hyvä.
Kirjoitat tosi kauniisti ! :) Tästä postauksesta välittyy ihanasti se tunnelma, joka Runossa on. Itsekin tykkään kovasti kahvitella siellä :)
ReplyDeleteKiitos ihanasta kommentista! Runo on kaunis ja tunnelmallinen paikka, kuuluu myöskin mun lemppareihin:-)
Delete