tell me how it feels

angus and julia stone - on the road


these peaceful moments like this i want to stay,
Oulu, August 1st.


"Ah pikku prinssini! Vähitellen opin ymmärtämään pientä surullista elämääsi. Pitkiin aikoihin ei sinulla ollut muita huvituksia kuin lempeät auringonlaskut. Tämän uuden seikan kuulin neljännen päivän aamuna, jolloin sanoit minulle;

-Rakastan auringonlaskuja. Lähdetään katsomaan auringonlaskua...
-Mutta täytyy odottaa...
-Odottaa mitä?
-Odottaa, että aurinko laskee.

Ensin olit hyvin hämmästyneen näköinen, mutta sitten aloit nauraa itsellesi ja sanoit minulle: "Luulen yhä olevani kotonani!"

Tosiaankin. Kun kello on kaksitoista päivällä Amerikassa, niin aurinko, kuten kaikki tietävät, laskee Ranskassa. Jos minuutissa voisi mennä Ranskaan, voisi ihailla auringonlaskua. Mutta valitettavasti Ranska on liian kaukana. Mutta sinun pienoisella tähdelläsi riitti, että siirsit hiukan tuoliasi. Niin sait katsella iltaruskoa niin usein kuin halusit.

-Eräänä päivänä näin auringon laskevan neljäkymmentäkolme kertaa!

..ja lisäsit hetken kuluttua;

-Tiedätkö... kun on oikein surullinen, rakastaa auringonlaskua...
-Olit siis kovin surullinen sinä neljänkymmenenkolmen kerran päivänä?

Mutta pikku prinssi ei vastannut kysymykseeni."


Antoine De Saint-Exupéry - Pikku Prinssi, kuudes luku
Pieni, mutta sitäkin rakkaampi kirja, joka jokaisen kuuluisi mielestäni edes kerran elämässään lukea.