muistikirjani unohdetut

bon iver - for emma (acapella, a take away show)



take me home, where them broken brights are shining down,
Tampere, January 17th.


31.12.2012
Kysyit minulta kerran unelmistani ja tavoitteistani.
Vastasin; "säästetään miettiminen myöhemmälle, tänään haluan vain hengittää."

7.1.2013
He rakastavat enemmän kuin aikoihin hetkessä mutkattomalta tuntuvaa elämäänsä ja vastaostettuja leikkokukkia ikkunalaudalla.
Unohtavat niinkutsutut itsestäänselvyydet ja matkustavat päiväntasaan tuolle puolen.

11.1.2013
Minä tarvitsen sinut. En välittömästi, mutta suuremmalla aikavälillä verraten hyvinkin ehdottomasti.

16.1.2013
Ohitan päiviä, mutta niin teet sinäkin. Nukumme rauhattomia öitä ja tiedän yhteydenottoni olevan enemmän kuin tarpeellista. Anna anteeksi jaksamattomuuteni.

21.1.2013
Soitit.
"Mitä sulle kuuluu?"
"Ihan hyvää. Sellaista, jolloin aika kiitää ja itse pysyy paikoillaan.
Liikkumatta, jotta mikään ei katoaisi vahingossakaan. Varovasti, hyvin varovasti."

24.1.2013
Puiden lomasta kajastaa valoa. Aurinko on jaksanut nousta tänään aikaisin, haittaako, jos minä en?